torstai 29. syyskuuta 2011

Arvonta

Arvonta 10 000:n visiitin kunniaksi!

Blogin lukijat ovat automaattisesti mukana arvonnassa yhdellä arvalla. (Tästä ei tarvitse erikseen mainita.)
Jos linkität arvonnan omaan blogiisi, saat yhden arvan lisää.
Jos rekisteröidyt uutena lukijana, saat kaksi arpaa!
Muista mainita kommenttiosiossa, mikä on meininkisi! Arvonta päättyy 15.10.2011.

Palkinto on Jääkarhumaan essu:



Myös Willa Wanillassa on arvonta käynnissä ihan vähän aikaa!

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Äidille ja tyttärelle

Samikset olla pitää!



Neuloin säärystimet Kotilieden ohjetta (oiskohan ollu nro 16/2011) soveltaen. Ruusukkeet syntyivät nopeasti ja näppärästi. Niillä voisi somistaa monta muutakin juttua. Äkkiä hurautin myös farkkuleggingsit meille molemmille.



Omat säärystimet olen neulonut jo muutama vuosi sitten. Säärytimet on yllättävän lämmittävät ja muutenkin kotihousuista tulee salonkikelpoiset, kun vetää säärystimet päälle!

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Tyttöjen huone

Tänään roudasin makasiinista kunnostamani kaapin ompelupöydälle. Löysin kaapin erään herran autotallista ja se ootrattu "hienosti" tummanruskeaksi. Hioin ja maalasin kaapin vihreällä ja vaaleanpunaisella pellavaöljymaalilla ja tapetoin Philgren & Ritolan Ruusutarha-tapetilla.



Sovitusnuken päällä häämöttää essu, jonka ompelin Mekkotehtaan inspiroimana. Ei taida olla edes aihetta huomauttaa, että ompelupöytä ei oo ikinä näin siisti. Mutta huomautin kuitenkin.





Tämä tyttöjen huone on pienestä koostaan suosikkini meidän kodissa. Entisestään sitä pienentää talon keskelle tehty wc-kylppäri, joka työntyy tähän huoneeseen kuvassa näkyvänä kulmauksena. No, ennemmin otan kuitenkin wc:n ja suihkun kuin puuceen ja klapusuihkun! Wc on matalampi kuin muut huoneet, joten wc:n päälle jää säilytystilaa, johon johtaa salaluukku katon rajassa. Huonekorkeus muulla kuin kylpäärissä on 3 m.



Yläkaapissa ompelutarvikkeita ja alakaapissa pikkutytön vaatteet.



Kesällä oli aika siirtää tyttö isojen tyttöjen sänkyyn, joka on aikoinaan ostettu huutokaupasta. Maton olen kutonut joskus käsityökeskuksessa, mallin nimi oli muistaakseni kuurankukka.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Syysneuleita




Neulomisvimma sohvan nurkassa on iskenyt! Pikkutytölle on niin mukavaa neuloa kaikenlaista, koska ne valmistuvat suht nopeasti. Paitsi nämä villalegginssit... Alotin ne jo viime kevättalvella, mutta hukkasin kirjaston lehdestä monistamani ohjeen toisen lahkeen puolivälissä ja samassa hötäkässä lanka loppui. Nyt onnistuin saamaan lisää lankaa ja keksin itte loput ohjeen puutteessa. Vyötärölle neuloin kuminauhakujaan hiirenhammasreunan.



Baskerin neuloin paksuhkosta puuvillalangasta. Siihenkin mulla oli aluks joku ohje, mutta aina huomaan soveltavani niin paljon, että lopputulos ei oo ollenkaan samanlainen. Paitsi muuten nyt muistan, että kesällä tein saunakamarin sisustukseen uhen jutun täysin ohjeen mukaan ja miehellenikin eikee esittelin, että "katoppa, kuinka tää vastaa täydellisesti tuota mallilehden kuvaa". Joskus niinkin! Enpä oo muistanu sitä jutskaa esitellä täällä blogissa lainkaan.





Bakerin somisteeksi tein kangasjojon, johon löydät hyvän ohjeen täältä:
Näin teet kangasjojon.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Pientä kivaa



Tämän "jalallisen vadin" askartelin kynttilänjalasta ja puristelasikiposta. Liimasin ne yhteen kuumaliimalla. Molemmat löysin kirppikseltä.



Tämä tuikkulyhty taas on äitini askaroima. Lasitölkille hän on ommellut vanhasta pitsistä "istuvan puvun", joka näyttää kynttilän loistaessa purkin sisällä tosi kivalta!

Ja löytö Uudenkaupungin kesäretkeltä:



Sain tänään kiinnitettyä tämän sympaattisen naulakon kuistin seinälle. Uudenkaupungin torilla teimme muitakin löytöjä, esimerkiksi kaksi messinkistä isoäidin verhotankoa nipsuineen, edullisesti! Olin niin iloinen löydöistä. Nyt kymmenestä ikkunasta seitsemässä on messinkiset verhotangot.




keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Omenahilloo

Jee, syksy on tullut. On se mukavaa, että on vuodenajat. Kesää odotan aina niin touhuna, mutta sitten onkin mukavaa, kun voi vetää villapaidan päälle ja sytyttää kynttilät. Sairasta, että kuuman kesän jälkeen tykkää vähän palella!



Kesällä suunnittelimme ja rakensimme yhdessä mieheni kanssa terassin kesäkeittiön jatkeeksi. Nyt kesäkeittiössä keitellään hilloja ja grillaillaan lähimaisseja paikalliselta tilalta.



Kävimme pitkään taistelua terassin kattomateriaalista. Siis taistelua siinä mielessä, että mitään kivaa kattomatskua ei ole olemassa. Veden pitäisi valua pois ja valon läpäisevyyskin olis ihan kiva. Toi valokate on vaan niin muovinen hirvitys. Mieheni uhkas vaihtaa sen ens kesänä, mutta ku se saakelin muovihärpäke maksoikin jonkun verran, niin ei viittis pois riipiä. Ystäväni ehdotuksesta ajattelin virittää kattoon terassin sisäpuolelle valkoiset lakanat sillai monelle pussille, you know. Sitten muovi ei näkyisi ku naapuriin;)

Kirkonpenkit ostimme huuto.netistä. Mieheni sahasi ne jiiriin niin, että niistä muodostui kulmasohva. Pöytä on vielä kesken. Pöydän kansi tulee lankuista ja jalkoina kaksi vanhaa puutynnyriä.





Ikkunasta voi leikkiä grillikioskia tai kokki tajoilla nälkäisille kuumat grillisafkat.







Vihdoin saimme asennettua kesäkeittöön soran tilalle liuskekivilattian, joka ei tietysti näy kuvassa. Mutta uskokaa vaan, että se on kiva. Sain liuskekivet kesällä porukoilta synttärilahjaksi! Kahvipurkin alla näkyy vanha pesuallas, johon rakennetaan kesäkeittiön vesipiste. Pesualtaan sain synttärilahjaksi ystävältäni. Viime jouluna sain mieheltäni joululahjaksi wanhaan kissanluukkuun rakennetun kauko-ohjattavan lämmitystolpan! Saan siis napsautettua auton lämmitykseen ikkunasta kaukosäätimellä! Melko sympaattinen joululahja, vai mitä!? Onkohan lahjojen antajat vai saaja vähän erikoista sorttia?