Oma tahto!

Mummu teki 2-vuotiaalle villatakin.

Kun ehdotin pojalle, että laitettaisiin uusi villatakki päälle, oli hänellä selkeä mielipide: "EI!"

Eipä pojalla yleensä ole vaatteista niin ehdottomia mielipiteitä,

 mutta villatakit ylipäätään ei ole kaverin mieleen.

Ei äitin tekemät, eikä mummun. 

Mistä lie johtuu moinen vastarinta?!

Olisin niin mielelläni nähnyt hänet keltaisissa farkuissa ja villatakissa kera siilimatkalaukun pääsiäisen pyhinä,

mutta tästä se oman päätäntävallan harjoittelu vasta alkaa;)

Haettiin myös kesäkanat talvihoidosta. Ja saatiin kukko kaupanpäälle!

Ensimmäisenä aamuyönä olin varma, että kukko ei pääsiäistä nää.

Mutta kai kaikkeen tottuu!

-Marianne

Huivipeitto

Äitini on ollut viime aikoina erittäin tuottelias peittojen suhteen! Tämä ei ookkaan nenäliinapeitto, vaan huivipeitto.

 Täällä ollaan muutenkin vaaleankeltaisissa pääsiäistunnelmissa. Meille nimittäin kuoriutui kaks viikkoa sitten viisi tipua! Tosi hassuja otuksia. Eikä muuten turhaan hoivaajatyyppejä kutsuta kanaemoiks, kyllä kanarouvat niin pitää huolta tipusistaan ja kulkee rinta rottingilla jälkikasvu perässään.

Sunnuntaina aiomme suunnata äiteen kanssa Kuruun Keihään tilalle kera huivipeiton ja muiden ompeluksien. Tonne kannattaa lähteä kauempaakin. Pelkästään tilan pihapiiri on näkemisen arvoinen! 

Moikka

ja viikonloput!

-Marianne

Luovuus kukkii

 Äitini on hyödyntänyt monissa töissään keskeneräisiä/ vanhoja kanavatöitä. Tämä äitini tekemä pussukka on mielestäni ihan mahtava esimerkki siitä, kuinka inflaation kärsinyt kanavatyö voi saada uuden ja kauniin elämän!

Meillä ainakin odotetaan NIIN kovasti kevättä. 3-vuotiaan polkupyörä on tuotu sisälle ja ikkunasta kurkitaan, joko ruoho näkyy lumen alta!

Väriä keskiviikkoosi,

Marianne

Villatakki lankalöydöistä

Äitini teki 1,5-vuotiaalle tytöllemme ihanan villatakin. Äiti kutsuu näitä neuleita "jämälanka-neuleiksi". Mun mielestä se on jotenkin liian vaatimaton nimi omalle designille. Langat ja kerän loput on siis löydetty kirpparilta ja kaappien kätköistä. Kiitos vielä mummulle ihanasta kevättakista.




Yläosa on siis virkattu ja alaosa neulottu. Kengät on huudettu huutokaupasta jo paljon ennen tytön syntymää, ne on niin söpöt. Lampunvarjostimen oon tehnyt kovettemalla pitsiliinoja vesi-liima -seoksella. Lampun jalka on ostettu talon entiseltä omistajalta ja lienee jonkun kyläsepän tekemä.