tiistai 11. tammikuuta 2011

Pikkulaukkuja

Tässä viime aikoina on ollut havaittavissa pientä laukkuinnostusta, joten tytön päiväuniajat ovat kuluneet ommellessa ja uusia idiksiä sommitellessa. Vaikka nainen paljon laukkuja tarvitseekin, niin ei sentään näin paljon. Meidän makasiinissa sijaitsevan kesäputiikin idea lähtikin aikoinaan siitä, että äidiltä tuotetta pukkas yli kaikkien tarpeiden. Olemme järjestäneet myös kahdet joulumyyjäis-häpeningit ja olleet erilaisissa kässytapahtumissa myymässä uniikkeja tuotteitamme. Luulenpa, että nämäkin pikkulaukut päätyvät ensi kesänä makasiinimyymälään.



Kierrätysmatskuista tämäkin suurimmaksi osaksi. Pohjakangas on jostain minulle päätynyt ja olen sen joskus värjännyt ruskeaksi. Pitsiliinat, napit ja vyönsolki ovat huutokauppa- ja kirppislöytöjä. Laukun vuori on tehty palasta, joka jäi erään takkini vuoresta.



Tässä laukussa sama pohjakangas kuin edellisessä, vanhat napit huutokaupasta, vuori vanhasta tyynyliinasta ja nauhat ovat ihan brännäreitä.



Tämä laukku on oma suosikkini! Ruutukangas on lahje lyhennetyistä miesten housuista ja farkkukangas taas polvitaive vanhoista miesten farkuista! Nappi on huutokauppalöytö, pitsi täältä ja vuori Eurokankaan palalaarista.



Tähän laukkuun sain innoitusta Mekkotehtaasta. Kiitos Kirsikka! Nappi on huutokauppalaatikosta, laukun vuori vanhaa pussilakanaa ja vetoketju purettu jostain vanhasta vaatteesta.



Tämä viimeinen laukku on keräilty tilkku- ja palakangasvarastoistani. Pilkkunauhan ostin Nokian Kauppahuoneelta, joka hämäävästi sijaitsee Sastamalassa. Hehkutan niin mielelläni kierrätysmatskua, koska maailma on jo pullollaan tekstiilimateriaalia. Sitä patsi jo kertaalleen käytetty materiaali inspiroi minua omalla rajallisuudellaan. Jos kangas ei riitä toivotusti, niin keksitään sitten jotain muuta! Ja jos ihanaa kangasta koristaa tahra, ohjaa se omalla tavallaan uuden tuotteen suunnittelua. Käytetyillä tekstiileillä on historiansa ja tarinansa. Jonkun mielestä ehkä hankalaa, mutta itse en osaa enää mennä valitsemaan kangaskaupan pakoilta esimerkiksi 1,35 m haluamaani kangasta. Liian helppoa ja ilman haastetta! Oonko vähän outo!?

3 kommenttia:

op kirjoitti...

Onnea uudelle blogille.
Teveisin Kirsikan äiti

Marianne kirjoitti...

Kiitos kovasti onnitteluista, hauskaa, että olet löytänyt Jääkarhumaahan!

Satu kirjoitti...

Aivan Ihanat sivut Maikku aion varmasti seurata blogiasi!!!
Olet kyllä taitava ja aivan mahtavasti osaat kierrättää. Mulle tämä kaikki olisi liian vaikeaa. :)
Ensi kerralla kun meinaan heittää esim rikkinäiset farkut roskiin taidankin kysäistä ensin sulta! :)

talviterkuin Satu