perjantai 27. syyskuuta 2013

Kaakelit

Tältä ne itetehdyt kaakelit näyttää!
 Ennenhän tuossa kaasuhellan kohdallakin oli paneelia, mutta maali ei oikeen tykänny kuumuudesta (ehkäpä palotarkastaja ei olisi pitänyt paneelista!) Ristiriitasiks fiilikset tekee se, että laatat on erikokoisia ja sen takia saumat vähän mitä sattuu.
 Ensin saumat oli sellaset betonin harmaat ja sitten ostimme grafiitin harmaata sauman värjäysainetta. Toi väri ny ei tosiaan oo lähelläkään grafiitin harmaata! Mieskin sano: "No nii, nythän ne näyttää siltä ku ne olis sinitarralla kiinni seinässä." Olisivatpa laittaneet saumanvärjäyspurkin kylkeen sävyksi "Sinitarra"!



 Siinä ne nyt on ja pysyy. 
Äitikin sa no diplomaattisesti, että on ne ainakin persoonalliset!



Hyvää viikonloppua!
-Marianne

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Puutarhapöytä


Ulkona paistaa aurinko ja väillä sataa rakeita.
Tiedä nyt sitte, onko aihetta enää puutarhakuville, mutta tällasen väkästin loppukesästä:



Noi reunalaatat tein keramiikkakurssilla kaulitsemalla pitsiä saveen. Keskusta kertoo omaa tarinaansa rakkaista rikkoutuneista astioista. Jos ite rikkoo jonkun ihanan astian, niin ei harmita läheskään niin paljoa, kun tietää, että se voi jatkaa elämäänsä mosaiikkina. Lapset se tieto taitaa päästää pälkähästä: "Äiti, siitä voi tehdä vielä vaikka pöydän!"


Oon uhonnut täällä blogissa tekeväni laatat meidän keittön välitilaan kaasuhellan kohdalle. Teinkin. Ja ne on seinässäkin. Mutta en oo ihan varma, tohdinko esitellä niitä täällä. - ne herättää mussa vähän ristiriitaisia tunteita!

-Marianne

lauantai 14. syyskuuta 2013

Kastelahja


 Suloiselle, pienelle, kummipojalle!



Pussukan alla olevan tyynyn ompelin silkin paloista ja kirppislöytöpöytäliinasta.

Äiti! anna pojulle VITOLIA! -pussukka kätki sisälleen Aino-kummilusikan.

-Marianne

perjantai 13. syyskuuta 2013

Pomp-imitaatioita

Oon ollut kovin ihastunut Pomp de Lux-lastenvaatemerkkiin. Törmäsin söpöihin vaatteisiin viime syksynä, kun etsin typykälle talvihaalaria. Monet haalarit on liian räikeitä säkkejä mun makuun! Innostus on melkein menny överiks, sillä innostuin jopa pitämään elämäni ensimmäiset kotikutsut viime keväänä. Syy oli hyvä, sillä "petikaverini" (me ja meidän tytöt oltiin huonekavereita syntymäsairaalassa) on ryhtynyt edustajaks




Tunikan ompelin vanhasta pussilakanasta. Kaavana sovelsin Mekkotehtaan Orelmaa yhditäen.Mekkotehtaan Kirsikkakin on juuri raportoinut vastaavanlaisesta tunikasta, terkkuja! Pääntien pitsi on Eveliinan talosta. Housuihin kopioin kaavan Pompin lökäpöksyistä! Mummun pitsikätköistä löytyi somistetta taskun reunoihin ja lahkeensuihin. Ruskea housutrikoo on Triteksistä ja muistaakseni se on bambua.

Heippa ja iloa viikonloppuunne!

-Marianne

lauantai 7. syyskuuta 2013

Kärpäskupu

En oo vielä tässä elämässä kyennyt ostaan halpatavarakaupasta minkäänlaista kakkukupua. Joo, sellanen iso lasinen olis hieno (ja kallis ja painava). Tälle kesälle ehdin vääntään vielä kierrätyshenkisen kärpässuojan kakulle vanhasta lampunvarjostimen kehikosta ja pitsiverhosta. Kyllä taas käsityöläiskierrättäjän omatunto on puhas!



Hunnun alta paljastui oman maan porkkanoista Kinuskikissa reseptillä leipastu porkkanakakku. Olin onneks unohtanu harventaa mun porkkanat, niin sieltä löyty tosi pieniä koristeporkkanoita kakun kylkeen!

-Marianne