Vaimo (kuva: Helmi Karhumaa)
Aviomies (Kuva: Helmi Karhumaa)
Kastemekon helma on oman vauvankoppani rimpsureunus, jonka äitini on tehnyt. Mekon yläosan huovutin, kuten myös oman vihkimekkoni yläosan. Mummu neuloi tytölle nutun ja pipon, olihan päivä syksyinen.
Oman mekkoni helma on kirppikseltä löydetty verho. Mekkojen yläosiin huovutin villakerrosten väliin lankaa ja oman mekkoni selkään pienen pitsiliinan, jonka koristelin helmin. Sulhasen pikkutakki on tehty hänen vanhoista farkuistaan.
"Huntu" on täältä. Käytän tota pipoa vieläkin varmaan päivittäin, se on niin ihana!
Apilat ja osmankäämit, suoraan syyskuisesta luonnosta! Kukat teki floristi-tätini, kiitos Kaisa!
Pöytäasetelma
Hääkimppu
Tämä kimppu oli metsäkirkossa kalliolla.
Sormukset teki hopeaseppä Marika Kilpiö. Ne oli niin kivat juhlat ja just meiän näköset!
4 kommenttia:
Että mä sitten ihailen, kun ihmiset uskaltaa astua pois samasta kaavasta, millä muut hommat hoitaa. On ihan mukavaa olla "perinteisissä häissä", mutta kaikista parhaat on ne, missä näkee, että morsiuspari on tehnyt niistä itsensä näköiset. Ei häiden tarvi maksaa niin, että velkoja niistä maksellaan hamaan eroon asti... Ekalla kertaa olin vielä niin nuori, että meni enempi sellasessa päivä prinsessana meiniki, mutta uudessa yrityksessä tehtiin kotikutoiset häät, jossa meidät vihittiin omassa olkkarissa, ihan lähimpien rakkaiden ihmisten keskellä.
Oon niin samaa mieltä! Kaikessa sarkastisuudessaan tuo "hamaan eroon asti" on varsin napakka ilmaisu! Kiitos kommentistasi,
Marianne
Onpa vaan ihana katsella tätä sun blogia. Tosi kauniita kuviakin, tää on elämys sielulle myös. Potkua tuleviin juttuihin! "Miss Jeru Festival" :)
Kiitti Jeru! T:Sielunhoitajavertaistuki Miss Maru Carneval
Lähetä kommentti