Alotin maton kuteesta, jota minulla oli jäänyt edellisestä mattoprojektista. Arvasinkin, että kude ei riitä ja tilasin sitä lisää Kauhavan Kangasaitasta, josta sovellettu ohjekin on kotosin. Tietenkään samaa värierää ei ollut jäljellä, joten väriero on huima, ei se mitään. Tein myös ns harjoitusmaton, jonka myin jo putiikissa, enkä tietenkään ottanut kuvaa. Jo ensimmäistä mattoa virkatessa huomasin, että trikookude on aivan liian paksua, joten kummassakin matossa leikkasin kuteen välillä puoliksi, paksummissa kohdissa kolmeen osaan. Ja sekös vasta otti aikaa! Välillä piti purkaa, koska lisäyksiä ei voinut tehdä ihan yhtä tiheesti kuin ohjeessa ja silti meinas tulla vähän kupruileva matto. Sain kuitenkin sen tasottumaan rankalla höyrytyksellä. Ja vaan hullu nainen tekee näin ison työn (maton halkaisija 112 cm) yhden kynnysmaton vuoksi! Toivonkin nyt, että siinä kävellään kuraisilla kengillä, jottei värieroa enää erottaisi! Vai laittaisinko sen aurinkoon haalistumaan?!
Eipä ollu onnea tuon aikasemmin tekemänikään maton kanssa, se nimittäin kutistu pesulassa lähes kaulaliinan kokoiseksi! Se on tehty siis samaisesta trikookuteesta ja paperinarusta.
5 kommenttia:
aina ei mee niin kun strömsössä-hieno matto kuitenkin
Älä sure! Väriero on niin selvä, että se näyttää suunnitellulta. Kaksi toisiinsa täydellisesti sopivaa vihreää, nättiä! Käsityöihmisellä on jännää, kun ei koskaan tiedä, millainen on lopputulos.
Kuvista päätellen näyttää tosi hienolta, eikä väriero ollenkaan haittaa, kun se tummempi on kuin keskustana!
Hieno tuli! Ja olet kyllä nopea tekemään. Turha toivo , että väriero kurasta haalistuisi - ei kukaan halua astua itse tehdylle noin hienolle matolle :) Varsinkaan niillä kurakengillä.
Mulla tahtoo olla kans aina jonkunnäköistä epäonnea ainakin lankaprojekteissa..
Maton malli on tosi kaunis!
Lähetä kommentti