Niin ne vaatteet ennenvanhaankin tehtiin.. Aikuisten vaatteista ommeltiin vaatteita lapsille ja aivan loppuunkuluneet leikattiin vielä matonkuteiksi. Musta on tosi inspiroivaa tehdä vanhasta uutta. Oon ennenki tilittäny sitä, että on harvinaista, että kävelen kangaskauppaan ja ostan tarvittavan määrän kangasta. Tylsää, ei mitään löytämisen ja keksimisen riemua! Toki niinkin teen, pakon edessä. Tästä mamman kotitakista ompelin kummipojalle synttärilahjan:
Valitettavasti synttärisankari oli niin kiireinen juhlissa, että hän ei ehtinyt malliksi, joten tässä vain tylsä tasokuva:
Kaava on sama kuin aiemmin esittelemässäni pussilakanataksissa.
6 kommenttia:
VAu! Oot kyllä supertaitava! :) Komeen takin sai poika, ja vielä uniikin! :)
Wau!
Onpas suloinen! Kierrättäminen tällä tavalla on ihan parasta. Olette olleet mielessäni viimeaikoina, kuinkas siellä voidaan?! Pitänee soitella kuulumisia...
Kivasti kierrätetty vaate.
Tuo on niin totta!
Ihan paras fiilis tulee siitä, kun on saanut tuunattua jostain vanhasta jotain uutta ja mahtavaa - kuten tuo takki.
Siis täältä oli tuo edellinen kommentti :)
Lähetä kommentti